Kaupungit lämpenevät – kirjaimellisesti. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät erityisesti kaupunkialueilla, joissa lämpösaarekeilmiö nostaa lämpötiloja korkeammiksi kuin ympäröivällä maaseudulla. Tämä ilmiö ei ole pelkkä epämukavuustekijä: se lisää terveysriskejä, kasvattaa energiankulutusta ja heikentää kaupunkiluonnon elinolosuhteita. Onneksi maisemasuunnittelulla on keskeinen rooli tämän ilmiön hillitsemisessä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten maisema- ja pihasuunnittelun ratkaisuilla voidaan torjua lämpösaarekeilmiötä ja samalla rakentaa viileämpiä, vihreämpiä ja viihtyisämpiä kaupunkiympäristöjä – asukkaiden, luonnon ja tulevaisuuden hyväksi.
Kasvillisuus on yksi tehokkaimmista keinoista torjua lämpösaarekeilmiötä
Puiden, pensaiden ja niittyalueiden avulla voidaan tarjota varjoa ja viilentää ympäristöä haihduttamalla vettä lehtien kautta. Erityisesti puiden strateginen sijoittelu katualueille, pihoille ja rakennusten ympärille auttaa hillitsemään lämpösaarekeilmiötä. Puiden lehvästö varjostaa rakennuksia ja katuja, estäen auringon säteitä kuumentamasta kovia pintoja. Samalla kasvien lehdiltä tapahtuva haihdutus viilentää ilmaa ja parantaa alueen mikroilmastoa. Erityisen merkittäviä ovat suuret, varjoa tarjoavat puut, mutta myös pensaat, perennat ja niittykasvit tukevat viilentävää vaikutusta.
Yksittäiset puut eivät yksin riitä – tarvitaan laajempia viherverkostoja. Viherkäytävät, puistot ja korttelipihojen istutusalueet muodostavat yhdessä viilentävän viherrakenteen, joka myös tukee luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa viihtyisiä kohtaamispaikkoja kaupunkilaisille. Varjoisat istutukset voivat alentaa paikallista lämpötilaa useilla asteilla, samalla kun ne tarjoavat suojaa UV-säteilyltä ja parantavat ilmanlaatua.
Katujen varsille, pihoille ja julkisiin tiloihin sijoitetut viherrakenteet voivat alentaa paikallista lämpötilaa usealla asteella. Samalla ne tukevat pölyttäjiä ja muuta kaupunkiluontoa – luoden viihtyisyyttä niin ihmisille kuin eläimillekin.
Vesielementit maisemasuunnittelussa ilmastonmuutosta vastaan
Kaupunkisuunnittelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi suihkulähteitä, lammikoita, sadepuutarhoja ja vesileikkipaikkoja. Ne tuovat esteettistä lisäarvoa ja konkreettista viilennystä kaupunkiin. Haihtuva vesi sitoo lämpöä ja alentaa ympäristön lämpötilaa aivan kuten puutkin.
Samalla vesielementit tukevat kestävää hulevesien hallintaa, joka on tärkeä osa lämpösaarekkeiden hillintää. Kun sadevedet imeytetään paikallisesti kasvien ja maaperän avulla, vältetään viemärijärjestelmien ylikuormittuminen ja tuetaan luonnollista veden kiertokulkua.
Yhdessä hulevesien hallintajärjestelmien kanssa vesielementit voivat myös ehkäistä tulvia ja parantaa alueiden toiminnallisuutta. Erityisesti sadepuutarhat ovat monikäyttöinen ratkaisu: ne sitovat vettä, tukevat biodiversiteettiä ja tarjoavat kauniita viheralueita myös pienille tonteille.
Pintamateriaalien valinnalla on merkitystä
Kaupungin pintarakenteilla on suora vaikutus siihen, kuinka paljon lämpöä ne imevät ja varastoivat. Rakennettu ympäristö koostuu suurelta osin pinnoista: katualueista, pihoista ja rakennusten seinämistä. Näillä materiaaleilla on suuri vaikutus siihen, kuinka paljon lämpöä alueelle kertyy. Tumma asfaltti ja kivipinnat voivat kuumentua jopa 60–70 asteeseen kesähelteillä. Ne varastoivat ja luovuttavat lämpöä pitkälle iltaan. Vaaleammat ja heijastavat materiaalit sen sijaan vähentävät lämmön kertymistä ja säteilemistä ympäristöön, pitäen alueen viileämpänä.
Maisemasuunnittelussa voidaan käyttää esimerkiksi vaaleita kiveyksiä, läpäiseviä pintoja ja istutuksilla rikastettuja pinnoitteita, jotka paitsi hillitsevät lämpöä myös parantavat sadeveden hallintaa ja hulevesien imeytymistä maaperään. Materiaalivalinnat eivät ole pelkkä tekninen kysymys, vaan myös esteettinen ja ekologinen valinta.
Viherkatot ovat ilmastotekoja
Viherkatot tuovat luonnon osaksi rakennettua ympäristöä. Ne ovat konkreettinen ratkaisu kaupunkien kuumenemisen hillitsemiseen, ilmanlaadun parantamiseen ja luonnon monimuotoisuuden tukemiseen.
Kasvillisuus katolla sitoo lämpöä, haihduttaa vettä ja suojaa rakennusta paahteelta. Samalla se parantaa energiatehokkuutta ja pidentää vesikaton käyttöikää. Viherkatto tarjoaa elinympäristön pölyttäjille ja muille hyödyllisille eliöille, tehden rakennuksesta osan paikallista ekosysteemiä.
Viherkatot ovat tehokas keino hulevesien hallintaan. Ne sitovat sadevettä ja viivyttävät sen kulkua, mikä vähentää tulvariskiä ja parantaa veden laatua. Kasvillisuus tasaa myös lämpötiloja: talvella se toimii lisäeristeenä ja kesällä viilentää. Tavallisen bitumikaton lämpötila voi kesällä kohota jopa 80 asteeseen, mutta kasvipeitteinen katto pysyy noin 25–30 asteessa.
Monimuotoisuutta tukeva viherkatto toimii kasvualustana useille kasvilajeille ja houkuttelee pölyttäjiä. Katolle voidaan tuoda myös lahopuita ja hyönteishotelleja lisäämään ekologista arvoa. Samalla viherkatot toimivat hiilinieluina: kasvit sitovat hiilidioksidia ja vapauttavat happea, mikä auttaa päästöjen vähentämisessä ja ilmanlaadun parantamisessa.
Viherkatto ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan myös viihtyisyyttä ja hyvinvointia lisäävä elementti. Esimerkiksi Vantaan kaupunki hyödyntää viherkattoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja kaupunkilaisten arjen parantamisessa.
Tutustu Vantaan kaupungin kasvikattoselvitykseen ja lue lisää viherkatoista ja kattopuutarhoista täältä.
Kestävä maisemasuunnittelu ilmastonmuutosta vastaan
Lämpösaarekeilmiön torjuminen pihasuunnittelussa on tärkeä osa kaupunkien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Sen torjuminen ei vaadi massiivisia rakenteellisia muutoksia, vaan pienilläkin suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa paikalliseen mikroilmastoon merkittävästi. Viheralueet, puistot, vesielementit ja pintamateriaalit voivat yhdessä luoda kaupungista viileämmän ja kestävämmän paikan asukkaille. Pihasuunnittelu tarjoaa keinot, joilla tuodaan kaupunkeihin enemmän varjoa, viileyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Se tarjoaa yksinkertaisia mutta tehokkaita keinoja luoda kaupungeista paikkoja, joissa on mukavaa elää – myös ilmastonmuutoksen myllerryksissä.
Samalla parannetaan asukkaiden viihtyvyyttä ja rakennetaan kestävämpää, ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kaupunkiympäristöä ja rakennetaan vihreämpi ja monimuotoisempi ympäristö, joka tukee biodiversiteettiä ja luo mahdollisuuden luonnon läheisyyteen kaupungin sydämessä.
Me Carmenialla toimimme KESY-periaatteiden mukaisesti, sillä kestävä ympäristörakentaminen on meille sydämen asia. Käytämme suunnittelussa ratkaisuja, jotka tukevat luonnon prosesseja, vähentävät ympäristön kuormitusta ja parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä. Lämpösaarekeilmiön torjuminen on osa tätä kokonaisvaltaista lähestymistapaa.
Kestävä kaupunki on ihmislähtöinen visiomme paremmasta arjesta. Inspiroidu ja lähde mukaan rakentamaan viileämpää, vehreämpää ja elinvoimaisempaa ympäristöä!
Yhdessä voimme rakentaa viisaammin: kaupunkeja, joissa on tilaa hengittää, elää ja nauttia – myös kuumina kesäpäivinä.