Kasvikatot ja kat­to­puu­tar­hat

Kasvikatot ja kattopuutarhat

Kasvillisuuden tuominen katoille varsinkin kaupunkialueilla on hyvä tapa tuoda lisää vihreyttä ympäristöön. Kasvikatot ja kattopuutarhat ovat erinomainen ratkaisu kaupunkialueille, joissa tila kasvillisuudelle on usein vähäistä. Vihreyden lisäys tuo kaupunkiin viihtyvyyttä, ja kasvikatoilla on myös monia muita etuja. Tässä artikkelissa kerromme lisää kasvikattojen ja kattopuutarhojen tarkoituksista, hyödyistä ja suunnittelusta.

Viher- eli kasvikatot

Kasvikatolla tarkoitetaan kattoa, jolla on kasvillisuutta ja sen tarvitsema kasvualusta sekä näihin liittyvät tekniset alusrakenteet. Yleisemmin kasvikatosta on käytetty termiä viherkatto. 

Kasvikaton kasvillisuus voi olla hyvinkin monimuotoista. Maksaruohokatto on tutuin ja yleisin kasvikatto. Kaikki maksaruoholajit eivät kuitenkaan menesty Suomessa, sillä niiden tulee olla pohjoisiin oloihin sopeutuneita. Niittykatto on myös hyvä, luonnon monimuotoisuutta tukeva vaihtoehto. Niittykatossa on käytettävä kotimaisia kestäviä lajikkeita. Istutus tapahtuu yleensä pottitaimina.

Kattopuutarhat

Kasvillisuuden lisäksi katolla voi olla myös muita toimintoja, tällöin puhutaan usein kattopuutarhasta. Kattopuutarha on mahtava tilankäyttötapa kaupungissa, joka tuo luonnon lähemmäksi ja lisää ihmisten hyvinvointia. Kattopuutarhoja rakentaessa on pohdittava, mitä ne tarjoavat lähiympäristölle, ja miten ne saataisiin mahdollisimman monen ihmisen tavoitettavaksi.

Kattopuutarhalla voi olla monenlaisia toimintoja, esimerkiksi:
  • Oleskelu
  • Leikki ja kuntoilu
  • Viljely

Kattopuutarhasta voi tehdä paikan pysähtymiselle ja oleskelulle. Vain mielikuvitus on rajana siihen, mitä toimintoja kattopuutarhalla voi olla. Katolla voi esimerkiksi olla lapsia varten rakennettu leikkipaikka. Kattoa voi myös pitää hyötykäytössä, esimerkiksi hyötykasvien viljelylle ja viljelypalstoille.

Kasvikattojen ja kattopuutarhojen suunnittelu

Katon kasvillisuutta suunniteltaessa tulee ottaa erilaisia asioita huomioon. Monimuotoisuuden kannalta kerroksellinen kasvillisuus (perennat, pensaat ja puut) olisi paras vaihtoehto, mutta isommat kasvit tarvitsevat luonnollisesti enemmän kasvualustaa ja tämä tulee ottaa huomioon kattorakenteiden suunnittelussa. Kasvualustakerroksen paksuus on olennainen tekijä kasvilajiston menestymiselle. Eri kasvillisuuksien tarvitsemia kasvualustan paksuuksia ovat esimerkiksi: 

  • Maksaruoho 8-10 cm
  • Niitty 15-20 cm
  • Pensaat 40 cm
  • Puut 100 cm

      Kasvi- eli viherkatto tuo katolle lisää painoa, joten sen kuormitus rakenteille täytyy laskea. Eri kasvit vaativat erilaisia kasvualustoja ja paksumpi kasvualustan  määrä lisää luonnollisesti kattoon kohdistuvaa painoa. Viherkaton märkäpaino on merkityksellinen, koska kasvualustan sitoessa itseensä vettä on se märkänä huomattavasti painavampaa. 

      Viherkattoja ja niiden rakenteita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös pistekuormat. Esimerkiksi korkeiden puiden kohdalla kasvualustan lisäksi myös tuuli vaikuttaa kattoon kohdistuvaan kuormitukseen, kun kuormitus keskittyy pienemmälle alueelle. Viherkatoilla voidaan kierrättää, hyödyntää kiviä, kasvillisuutta ja kantoja ym.  Myös viherkaton rakenteissa voidaan hyödyntää luonnon- ja kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi järviruokoa.

      Kattopuutarhaa rakentaessa täytyy huomioida Suomessa myös lumi. Jos kattopuutarhassa on lumesta aurattavia reittejä, tulee lumenkasaus tai -poisto ottaa suunnittelussa huomioon. Vedenpoisto on tärkeä huomioon otettava seikka. Katoilla on oltava kaivot, joihin vedet ohjataan niin viherkaton pinnalla, kuin vesieristeen päälläkin. Hulevesien hallinta alkaa katolta, ja hyvällä suunnittelulla valumien määrää voidaan vähentää.

      Kasvikatto on enemmän kuin vain silmänilo

      Esteettisyytensä lisäksi kasvikatoista on paljon muutakin hyötyä. Kasvikatto tai kattopuutarha nostaa kiinteistöjen ja asuntojen arvoa. Kun rakenteet on toteutettu oikein, katto- ja julkisivukasvillisuus voi pidentää rakennusten käyttöikää, sillä se suojaa rakenteita kulumiselta, paahteelta ja ilmaston ääriolosuhteilta.

      Kasvikattojen avulla voidaan parantaa vesien laatua ja viivyttää hulevesiä. Kasvikatto voi auttaa huomattavasti hulevesien hallitsemisessa sitoessaan vettä.

      Kasvipeitteestä on hyötyä lämpötilojen säätelyssä: kasvikatto lämmittää talvella ja viilentää kesällä. Pienelläkin kasvikatoilla on merkitystä, sillä mitä enemmän on kovia pintoja, sitä enemmän lämpö heijastuu pinnoista. Tavallisen katon lämpötila voi kesällä nousta jopa 70–80 asteeseen, kasvipeitteisen katon lämpötila saadaan putoamaan 25–30 asteeseen.

      Viherkatto lisää luonnon monimuotoisuutta

      Kasvi eli -viherkatto on luonnon monimuotoisuutta tukeva katto, joka toimii kasvualustana erilaisille kasveille ja hyödyllisille pölyttäjille. Kasvikatolle voidaan laittaa hyönteisiä varten esim. lahopuita ja hyönteishotelleja.

      Kasvikatot toimivat myös hiilensitojina, sillä yhteyttäessään kasvit sitovat itseensä hiilidioksidia ja tuottavat happea, vähentäen näin päästöjä ja parantaen ilmanlaatua. 

      Kasvikatto on ilmastoteko, joka varmasti tulee saamaan vielä lisää merkitystä tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen hallitsemisessa. Kasvikatto on myös silmänilo, joka lisää viihtyvyyttä ja kaiken kaikkiaan ympäristön ja ihmisten hyvinvointia.

      Esimerkiksi Vantaan kaupunki hyödyntää kasvikattoja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hyvinvoinnin luomisessa kaupunkilaisille. Katso Vantaan kaupungin kattava kasvikattoselvitys ja lue lisää aiheesta!

      Me Carmenialla näemme kasvikatoissa tulevaisuuden. Carmenia on KESY-toimija, eli noudatamme kestävän ympäristörakentamisen toimintaperiaatteita. Yksi näistä periaatteista on luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ja lisääminen. Olemmekin erittäin iloisia siitä, että kasvikatot ovat yleistyneet ja niiden käytöstä saadaan kokemuksia.

      Ota meihin yhteyttä ja suunnitellaan yhdessä kestävämpää ympäristöä!