Kasvillisuuden tuominen rakennusten seinille ja katoille kasvattaa suosiotaan. Meistä Carmenialla on mahtavaa, että rakennettuun ympäristöön halutaan tuoda mahdollisimman paljon myös luonnonkauneutta ja vehreyttä. Erityisesti tiheästi rakennettujen kaupunkien betoniviidakossa tähän hyvä vaihtoehto on viherseinät ja köynnökset. Viherseinät ja köynnökset ovat kauniita katsoa, mutta ne tuovat myös paljon muita hyötyjä. Tässä blogitekstissä käsittelemme näitä hyötyjä sekä myös haittoja ja mahdollisia ongelmia, joita voi syntyä, jos viherseiniä istutetaan ilman ammattitaitoa.
Köynnösten edut sekä ongelmat
Köynnösten istutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon niiden hyötyjen lisäksi mahdolliset ongelmakohdat. Opinnäytetyössä Sundman, P. (2012) Köynnökset rakennetussa ympäristössä käsitellään laajasti köynnöksiä ja niiden etuja sekä haittoja. Kaikista itsestäänselvin etu on tietenkin köynnösten tuoma esteettinen hyöty. Köynnökset näyttävät kauniilta ja tuovat vihreyttä rakennettuun ympäristöön. Niillä on kuitenkin myös paljon muita käytännön hyötyjä.
Köynnökset viilentävät ilmaa ympäristössä ja rakennusten sisällä. Köynnökset luovat varjoa ja suojaavat rakennusta auringolta. Tämä auttaa etenkin kesällä vähentämään ilmastointitarvetta rakennuksissa.
Köynnösten lehdet suojaavat seinärakenteita sääolosuhteilta ja auttavat vähentämään kunnostuksen tarvetta. Ne myös toimivat tehokkaana äänieristeenä ja vaimentavat ulkoa tulevaa melua, kuten liikenteen ääniä.

Kuten kaikki kasvit, köynnökset parantavat ilmanlaatua sitomalla ilmasta hiilidioksidia ja tuottamalla happea. Köynnökset tarjoavat myös elinympäristön monille hyönteisille ja rikastuttavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Vaikka köynnökset tarjoavat lukuisia etuja, on myös tärkeää ottaa huomioon niiden ongelmakohdat ja olla tietoinen, että köynnösten istuttaminen vaatii ammattitaitoa. Eri köynnöslajit vaativat erilaisia kasvuolosuhteita, ja on tärkeää valita oikea kasvilaji kuhunkin paikkaan sopivaksi.
Köynnökset vaativat myös säännöllistä huoltoa ja tarkastuksia. Köynnökset voivat aiheuttaa ongelmia, jos ne pääsevät leviämään rakennuksen ränneihin ja välipohjiin asti. Köynnöksille suositellaan köynnöskehikkoja ja -vaijereita, jotta kasvit eivät kasvaisi kiinni seinässä. Seinään tarttuminen riippuu myös lajista, esimerkiksi imukärhivilliviini tarttuu kiinni seinään, mutta säleikkövilliviini ei.

Köynnösten kasvutavat ja tukeminen
Köynnösten kasvutavoilla on merkittävä vaikutus siihen, millaista tukea ne tarvitsevat. Köynnöstukien tulee olla kunkin lajin kiipeämistavalle sopivia. Isoiksi kasvavat köynnökset tarvitsevat laajan kasvualustan, seinustoilla vastaan voivat tulla rakennusten routaeristeet. Kasvualusta voidaan rajata juuriestematolla. Köynnösten kasvu tulee ohjata köynnöskehikkoon päin ja ne tulee tukea.
Köynnösten hoitoon kuuluu vuosittain tuentojen tarkastaminen sekä liiallisen kasvun rajoittaminen leikkaamalla. Köynnöskehikon tai -vaijereiden tulee ulottua laajemmalle alueelle kuin jolle köynnös kasvaa. Kasvilajin tulee olla siis kehikon kokoon sopiva.

Sundmanin opinnäytetyössä on esitelty seuraavasti eri köynnöslajit, niiden kiipeämistavat sekä minkälaisen tuen ne tarvitsevat:
- Köynnökset, joiden versot kiertyvät tukensa ympärille: humala, kelasköynnökset, köynnöskuusamat, laikkuköynnökset, piippuköynnökset.
→Tueksi köynnösvaijerit, pyöreitä ja halkaisijaltaan 0,4-5 cm, vaijereihin voidaan asentaa liukuesteitä, jotka edistävät kasvien kasvua.
- Köynnökset, jotka kiipeävät kärhien avulla: säleikkövilliviini, viiniköynnökset.
→Tueksi köynnöskehikot, säleikkökoko noin 25-50 cm riippuen kasvin kasvun voimakkuudesta.
- Köynnökset, jotka kiipeävät kiipimäjuurien tai kärhien päissä olevien tarttumalevyjen avulla: imukärhivilliviini, köynnöshortensia.
→Tueksi köynnöskehikot, säleikkökoko noin 25-50 cm riippuen kasvin kasvun voimakkuudesta. Köynnöshortensialle käy myös vaakasuorat tuet.
- Köynnökset, jotka kiipeävät lehtiruotien avulla: kärhöt.
→Tueksi köynnöskehikot, kärhöille sopiva säleikkökoko noin 10-12 cm, säleikön materiaalin halkaisija noin 0,3-3 cm.
- Köynnökset, jotka kiipeävät piikkien avulla: köynnösruusu.
→Tueksi köynnöskehikot tai vaakasuorassa olevat tuet, vaakasuorien tukien väli noin 40 cm, säleikkökoko noin 30-50 cm.
Köynnösten ja viherseinien suosio Suomessa ja maailmalla
Köynnöksiä on käytetty rakennusten seinien verhoamisessa jo vuosisatojen ajan. Myös viherseinät ovat maailmalla käytettyjä ja niistä on saatu hyviä kokemuksia esim. Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa.
Suomessa on tähän mennessä tehty vain pieniä kokeiluja, mutta laajempaa viherulkoseinää ei ole vielä toteutettu. Tampereelle on kuitenkin tulossa suomalaisista kalliokasveista rakennettu viherseinä. Tämä on erityisen mielenkiintoinen projekti, sillä seinä tulee olemaan pohjoisin viherseinä laatuaan, ja Tampereen kaupunki tulee tutkimaan sen selviytymiskykyä pohjoisessa ilmastossa, mahdollistaakseen ratkaisun käyttämisen kaupungin muihin julkisiin sekä yksityisiin rakennuksiin.

Köynnösten ja viherseinien käyttö maisemasuunnittelussa tarjoaa upeita mahdollisuuksia luoda kaunista ja toiminnallista ympäristöä kaupunkialueille. Oikein valitut ja hoidetut köynnökset ovat pitkäikäisiä ja tarjoavat monia hyötyjä niin rakennuksille kuin ympäröivälle luonnolle. Viherseinien ja köynnösten suunnittelu ja toteutus vaativat kuitenkin erityistä huolellisuutta ja ammattitaitoa.
Me Carmenialla voimme tarjota asiantuntevaa opastusta sopivien kasvilajien ja ratkaisujen valinnassa viherseinään ja köynnöksiin. Olethan siis rohkeasti yhteydessä, mikäli suunnitelmissasi on viherseinän tai köynnösten istuttaminen!
Lähteet:
Sundman, P. (2012) Köynnökset rakennetussa ympäristössä. AMK opinnäytetyö 16.4.2012. Lepaa.
https://unalab.eu/en/news/tamperes-green-wall-northernmost-its-kind