Kun rakennusliike lähtee viemään kaavoitushanketta eteenpäin, katse kohdistuu yleensä ensin kaavan toteuttamiskelpoisuuteen: rakennusoikeuteen, tontin tehokkuuteen, liikenteen järjestelyihin ja massoitteluun. Piha-alueet tulevat usein mukaan vasta siinä vaiheessa, kun kaavaehdotus on pitkällä ja suunnittelutiimi siirtyy tarkempaan luonnosteluun. Tämä on ymmärrettävä toimintatapa, mutta samalla yksi yleisimmistä syistä sille, että piharatkaisut aiheuttavat myöhemmissä vaiheissa haasteita. Juuri silloin, kun muutoksia on vaikeinta tai kalleinta tehdä.
Rakennusliikkeiden näkökulmasta yksi selkeä trendi on kuitenkin voimistumassa: varhainen pihasuunnittelu tekee kaavoituksesta selkeämpää, vähentää riskejä ja nopeuttaa koko prosessia. Tässä blogissa avaamme, miten luonnostasoinen pihasuunnittelu toimii tässä tärkeänä työkaluna.
Mitä luonnostasoinen pihasuunnitelma tarkoittaa?
Luonnostasoisessa pihasuunnitelmassa ei ole kyse vielä yksityiskohtaisesta suunnitelmasta, vaan konseptitasoisesta luonnoksesta, jossa pihan toiminnalliset ja tekniset ratkaisut on hahmoteltu selkeästi.
Suunnitelmaan sisältyy esimerkiksi pihan päätoimintojen sijoittelu, kulkureittien ja sisäänkäyntien perusperiaatteet, alustavat ratkaisut hulevesien käsittelyyn, maaston ja pintarakenteiden yleisilme sekä säilytettävän kasvillisuuden ja viherelementtien jäsentely. Mukana on myös pelastustien sijoittuminen ja sen vaatima tila.
Tämän tason suunnitelma ei ole pelkästään visuaalinen lisä, vaan keino testata kaavan toimivuutta käytännön mittakaavassa.
Varhainen pihasuunnittelu tukee kaavoitusta
Pihasuunnittelu konkretisoi sen, miltä alueen arki tulee näyttämään. Kun tilankäyttö, mittasuhteet ja yhteydet hahmottuvat varhain, kaavaehdotusta on helpompi arvioida ja hyväksyä. Pelkkä kaavakartta ei useinkaan kerro näitä asioita riittävän selkeästi.
Leikkialueet, pysäköinti, jätetilat, pelastustiet, hulevesialtaat ja sisäänkäyntien järjestelyt vievät tilaa. Jos pihasuunnittelu tehdään vasta kaavan valmistumisen jälkeen, huomataan usein nopeasti, että jokin ratkaisu ei mahdu ympäristöönsä ja suunnittelutiimi joutuu palaamaan taaksepäin. Kun luonnostasoinen pihasuunnitelma laaditaan kaavoituksen rinnalla, tilantarpeet näkyvät heti ja mahdolliset ristiriidat voidaan ratkaista ennen kuin ne lukitaan kaavaan.
Varhainen suunnittelu helpottaa myös viranomaisneuvottelujen kulkua. Kun viherrakenne, esteettömyys, hulevesien käsittely ja pelastustie on huomioitu jo luonnostasolla, viranomainen näkee ratkaisujen olevan realistisia ja suunnitelma herättää luottamusta. Keskustelut pysyvät näin rakentavina sen sijaan, että aikaa kuluisi ongelmien selvittämiseen.
Luonnostaso auttaa lisäksi hahmottamaan käyttäjien arkea jo kaavavaiheessa. Sen avulla hahmotetaan nopeasti, miltä piha näyttää ensimmäisissä julkisissa esittelyissä ja miten se toimii eri käyttäjäryhmille. Oleskelualueiden, varastojen, istutusten ja tontin sisäisen liikenteen todelliset tilantarpeet tulevat näkyviin, mikä tekee ratkaisujen perustelemisesta helpompaa myös ulkopuolisille tahoille, kuten naapureille tai asukasyhdistyksille.
Miltä hyvä luonnostasoinen pihasuunnitelma näyttää?
Hyvä luonnostasoinen pihasuunnitelma ei vaadi taiteellista otetta, mutta sen tulee olla selkeä ja helposti tulkittava. Siinä hahmotellaan pihan päätoiminnot, tilavaraukset, maaston perusmuodot ja kulkuyhteydet, ja luonnos antaa myös raamit viherrakenteelle ilman tarvetta kasvilistoille. Kevyet havainne- tai periaatekuvat tuovat mukaan mittakaavaa ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuden. Tämän tason suunnitelma on kaavoituksen kannalta ihanteellinen, koska se ohjaa ratkaisuja riittävällä tarkkuudella mutta säilyttää joustavuuden hankkeen edetessä.
Varhainen pihasuunnittelu tuo rakennusliikkeelle useita konkreettisia hyötyjä. Kun piharatkaisut hahmottuvat jo alkuvaiheessa, on helpompaa arvioida maanrakennustöiden laajuus, hulevesiratkaisujen kustannukset ja pintamateriaalien sekä istutusten vaikutukset kokonaisbudjettiin. Samalla myös rakentamisen vaiheistus täsmentyy. Laadunvarmistus paranee, koska toimiva piha syntyy yhteensovituksesta: kulkuyhteyksien toimivuus, pelastustien mitoitus, realistisesti sijoitetut hulevesiratkaisut ja kokonaisuutena toimivat ulkotilat voidaan tarkistaa jo varhaisessa vaiheessa. Tämä vähentää myöhemmin tehtäviä korjauksia ja minimoi riskit.
Suunnitteluprosessi myös nopeutuu, kun luonnostasoinen suunnitelma on käytössä jo kaavaehdotuksen aikana. Sen ansiosta moni turha kierros ja viranomaiskysymys jää pois, ja ratkaisut voidaan hyväksyä nopeammin. Yhteistyö esimerkiksi arkkitehdin kanssa sujuu selkeästi, kun rakennusten sijoittelua ja pihan toiminnallisuutta suunnitellaan samanaikaisesti.
Lopputuloksena on käytännöllinen piha, joka toimii arjessa ja vastaa loppukäyttäjien tarpeisiin. Piha on se osa ympäristöä, jonka asukas kohtaa ensimmäisenä: kotiin tullessa, lapsen kanssa ulkoillessa, koiran kanssa liikkuessa tai pyörää säilyttäessä. Kun nämä toiminnot on huomioitu jo kaavavaiheessa, ulkotiloista muodostuu laadukas ja toimiva kokonaisuus, joka näkyy sekä arjen sujuvuutena että hankkeen vetovoimana myynti- ja vuokrausvaiheessa.
Varhainen pihasuunnittelu on rakennusliikkeelle riskienhallinnan työkalu
Luonnostasoinen pihasuunnittelu on investointi, joka maksaa itsensä takaisin monessa kohtaa hanketta. Se ehkäisee ristiriitoja ennen niiden syntymistä, vahvistaa kaavan teknistä toimivuutta, luo uskottavuutta viranomaisten suuntaan ja auttaa arkkitehtia tekemään hyviä ratkaisuja. Samalla se tekee lopputuloksesta käyttäjälle toimivan ja miellyttävän.
Rakennusliikkeen näkökulmasta luonnostasoinen pihasuunnittelu on ennen kaikkea riskienhallinnan ja suunnittelunohjauksen työkalu. Se tekee kaavoituksesta sujuvampaa ja koko hankkeesta ennakoitavampaa.
Kun piha otetaan mukaan varhain, koko suunnitteluprosessi vahvistuu. Se on ajallisesti pieni lisä, mutta vaikutuksiltaan suuri harppaus lopputuloksen laadussa.
Haluatko varmistaa, että pihasuunnittelu tukee hankettasi jo kaavavaiheessa? Ota rohkeasti yhteyttä, me autamme mielellämme.