Rakennetun kulttuuriympäristön suojeleminen on tärkeä keino säilyttää kulttuurihistoriallisia kohteita. Rakennettuja ympäristöjä suojellaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevalla kaavoituksella, kuten asemakaavoilla, yleiskaavoilla ja maakuntakaavoilla. Kulttuuriympäristön, -maiseman sekä sen historian huomioiminen on maisemasuunnittelijalle ensiarvoisen tärkeää.
Mitä rakennettu kulttuuriympäristö tarkoittaa?
Rakennetuksi kulttuuriympäristöksi lasketaan kaupunkien, kuntakeskuksien sekä maaseudun rakennukset sekä rakennetut alueet. Nämä voivat olla eri-ikäisiä ja niitä yhdistävät liikenneväylät ja energiaverkot lasketaan myös rakennettuun kulttuuriympäristöön. Valtaosa Suomen rakennetusta ympäristöstä on rakennettu 1900-luvun jälkipuolelta, jolloin koko maahan rakennettiin koulutuksen, terveydenhuollon, asumisen, työnteon ja vapaa-ajan ympäristöjä.
Suomessa on lukuisia historiallisesti arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä, kuten kaupunki- ja kylämaisemia, joista on havaittavissa rakentamisen kehitys ja trendit eri aikakausina. Näitä pyritään suojelemaan pääosin maankäyttö- ja rakennuslain ohjaamana kaavoituksen avulla. Kirkkojen ja erityisten rakennusperintökohteisen suojeluun sovelletaan myös erityislakeja. Valtakunnallisesti tärkeät kulttuuriympäristöt on rekisteröity RKY-sivustolle. RKY on Museoviraston laatima inventointi, jonka kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja sen kehityksestä. Kulttuurimaisemasta puhuttaessa viitataan yleensä maaseudun maisemiin, mutta myös kaupunki- ja kylämaisemat ovat kulttuurimaisemia.
Kulttuuriympäristön suojeleminen maisemasuunnittelijana
Kulttuuriympäristöjä suojellaan kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevalla kaavoituksella. Kaavassa määritetään, mitä osaa rakennetusta kulttuuriympäristöstä tulee suojella ja miten. Esimerkiksi asemakaavassa määritellään erilaiset suojelutoimenpiteet muun muassa pihapiireille, puistoille, maisema-alueille ja rakennuksille. Tällaiset suojelutoimenpiteet tulee aina ottaa huomioon maisemasuunnitelmaa laadittaessa ja sitä toteuttaessa.
Asemakaavan tärkeimpänä tehtävänä on antaa ohjeet hyvän rakentamistavan ja paikallisen kaupunki- ja maisemakuvan mukaiseen rakentamiseen ja maankäyttöön.
Hankkeen kohdistuessa kulttuurihistoriallisesti merkittävälle alueelle, on tehtävä kulttuuriympäristöselvitys, jossa selvitetään alueen nykytila ominaispiirteineen, sen historiallinen kehitys ja kulttuurihistoriallinen arvo. Rakentamisen aikana tulee myös huomioida asemakaavan vaatimat suojelutoimenpiteet ja varmistettava että rakennetun ympäristön kulttuurihistoriallinen arvo säilyy.
Maisemasuunnittelijan monipuolisiin tehtäviin kuuluu runsas määrä erilaisia tehtäviä aina suunnitteluprosessin eri vaiheista maisemainventointeihin, monialaiseen yhteistyöhön eri alojen suunnittelijoiden kanssa, tarkastuksiin ja valvontaan. Kulttuuriympäristön suojeleminen on asia, joka tulee ottaa huomioon sekä suunnitelmaa laadittaessa että maisemainventoinneissa. Maisemainventointeihin kuuluu esimerkiksi maisemallisten arvojen arviointi ja kulttuurihistorialliset selvitykset sekä arvokkaiden näkymien ja maisemavaurioiden arviointi. Koostamme näistä aineiston esitettävään muotoon, jonka käymme aina läpi yhdessä asiakkaan kanssa.
Kulttuurihistorian huomioiminen maisemasuunnittelussa
Kulttuurihistoriasta voi myös olla apua kulttuuriympäristön suojelemisessa ja maisemasuunnitelmaa laatiessa. Kulttuurihistoriaa on pyritty säilyttämään ja arkistoimaan esimerkiksi valokuviin, asiakirjoihin ja kirjallisuuteen. Arkistoista löytyvä tieto on maisemasuunnittelijalle ensiarvoisen tärkeää. Esimerkiksi historiaselvityksistä voi löytyä tietoa olevista rakenteista, joista selviää tärkeitä tietoja, kuten rakennusvuodet, rakennusten arvokkaat ominaispiirteet, historialliset vaiheet, mahdolliset korjaukset sekä nykytila.
Ympäristön suunnittelussa voi olla apua vanhoista kartoista, valokuvista, perinnekasvillisuudesta ja rakennetuista kulttuurimaisemista kertovasta kirjallisuudesta sekä aiemmista maisemaselvityksistä. Vanhat kartat ja ilmakuvat paljastavat alueen maisemalliset muutokset ja elementit, jotka ovat voineet vuosien aikana muuttua tai kadota, kuten esimerkiksi entiset tienpohjat, teollisuuden jäänteet, kadonneet rakenteet tai viljelyalueet.
Kuvista voi löytää myös esimerkiksi puita tai istutusalueita, jotka ovat ilmentäneet aluetta pitkään ja ovat siten maisemallisesti hyvin tärkeitä, joten niiden säilytys on tärkeää. Dokumenttien tarkastelun lisäksi, jalkaudumme aina paikan päälle inventoimaan alueen nykytilaa, jonka aikana dokumentoimme kyseisen alueen ominaispiirteet ja näiden suhteen ympäristöönsä.
Kulttuuriympäristön elementit heijastavat aikakauden ihmisten luomaa kulttuuria, kuten elintapoja perinteitä, arvoja, trendejä ja tyylejä, joita pihasuunnitelmalla pyritään korostamaan. Alueen nykytilaa pyritään kunnostamaan niin, että se palvelee alueen nykyistä tai suunniteltua käyttötarkoitusta ja on samalla helppohoitoinen ja kestävä.
Meille ympäristö on sydämen asia ja teemme aina työmme 100% panoksella ympäristöä kunnioittaen. Mikäli sinulla heräsi kysyttävää tai etsit maisemasuunnittelijaa projektiisi, ethän epäröi olla meihin yhteydessä!
Lähteet: